P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti dandiedinmontinterrieri\u00e4 on pidetty terveen\u00e4 rotuna. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n lienee rodun harvalukuisuus ja toinen, ett\u00e4 tutkimusta tai kyselyj\u00e4 koirien terveydest\u00e4 ei ole laajamittaisesti toteutettu.
DDT ry teki ensimm\u00e4isen terveyskyselyn Suomessa vuonna 2004. Kyselyn perusteella 88 omistajaa 149:sta piti koiransa terveydentilaa erinomaisena ja 40 hyv\u00e4n\u00e4.
Dandeill\u00e4 esiintyvist\u00e4 sairauksista vakavimpia ovat glaukooma, kilpirauhasen vajaatoiminta, Cushingin tauti ja v\u00e4lilevytyr\u00e4. Seuraavassa lis\u00e4tietoa n\u00e4ist\u00e4 sairauksista.<\/p>\n\n\n\n
Glaukoomassa silm\u00e4n sis\u00e4inen paine nousee korkeaksi. Syyn\u00e4 paineen nousuun on silm\u00e4n sis\u00e4isess\u00e4 nestekierrossa tapahtuva tukkeutuminen. Puhutaan ensisijaisesta glaukoomasta, jolloin silm\u00e4ss\u00e4 oleva nestekierron mahdollistava kammiokulma ahtautuu ja tukkiutuu. Glaukooman syyn\u00e4 voi olla my\u00f6s muu syy silm\u00e4ss\u00e4, kuten kasvain, vamma, linssin luksaatio tai tulehdus, joka aiheuttaa paineen nousu. Liian korkea paine aiheuttaa kipua sek\u00e4 n\u00e4\u00f6n heikkenemisen ja pahimmillaan n\u00e4\u00f6n menetyksen.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Dandeill\u00e4 on siit\u00e4 erikoinen kammiokulma, ett\u00e4 se voi i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 muuttua. Avoin tai liev\u00e4sti ahdas kammiokulma voi \u201dkasvaa\u201d umpeen. T\u00e4ll\u00f6in paine siis nousee ja vaarana on silm\u00e4n tuhoutuminen. Lis\u00e4ksi glaukooma voi tulla my\u00f6s toiseen silm\u00e4\u00e4n, keskim\u00e4\u00e4rin aika toisenkin silm\u00e4n sairastumiselle on noin kaksi vuotta.
Silm\u00e4n kammiokulma voidaan tutkia gonioskopia-tutkimuksella. Siin\u00e4 silm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle laitetaan paksu piilolinssi, jonka l\u00e4pi el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarkastaa kammiokulman ja siin\u00e4 olevat ligamentit (sidekudoss\u00e4ikeet).
Aina liev\u00e4sti ahtautunut kulma ei mene tukkoon, vaan dandie el\u00e4\u00e4 terveen\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun asti. Jos kulma ahtautuu, omistaja voi huolellisella seurannalla todeta muutokset silm\u00e4ss\u00e4 (punoitus, siristely, v\u00e4rin muutos, erilainen pupilli kuin toisessa silm\u00e4ss\u00e4 ja vuotaminen) ja hakea apua nopeasti el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4. Aikaa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kuin vajaa vuorokausi! Silm\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 voida pelastaa, mutta n\u00e4k\u00f6 voi s\u00e4ily\u00e4 jonkin aikaa ja ainakin koiran kivut saadaan hallintaan.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Englannissa koirien kammiokulman tutkimusta suositellaan nuorena, keski-i\u00e4ss\u00e4 ja vanhuudessa. Lis\u00e4ksi koirien jalostusk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suositellaan siirrett\u00e4v\u00e4ksi mahdollisimman my\u00f6h\u00e4iseen ik\u00e4\u00e4n. Suomessa t\u00e4t\u00e4 kammiokulman tutkimusta ei ole dandeille suositeltu, mutta sit\u00e4 on kyll\u00e4 tehty joillekin koirille. Tutkimuksen tekee silmiin erikoistunut el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Tutkimusta varten koiraa ei tarvitse yleens\u00e4 rauhoittaa.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Hoitona glaukoomaan on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen l\u00e4\u00e4kitys. Se tehoaa yleens\u00e4 joitakin kuukausia, tosin poikkeuksiakin on. Kammiokulmaan voidaan laittaa my\u00f6s shuntti, mutta sen pysyminen paikallaan on yleens\u00e4 huonoa. Terveen silm\u00e4n l\u00e4\u00e4kitys aloitetaan heti kun sairaus todetaan toisessa silm\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Jos painetta ei saada kuriin, niin edess\u00e4 on silm\u00e4n kivuttomaksi tekeminen joko est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nesteen muodostuminen silm\u00e4\u00e4n pistett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4, jolloin silm\u00e4 surkastuu, tai poistamalla kipe\u00e4 silm\u00e4, jonka j\u00e4lkeen silm\u00e4luomet ommellaan kiinni tai tilalle laitetaan silikoniproteesi. My\u00f6s kammiokulman laseroinnilla tapahtuva laajennus on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 joillakin el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riasemilla mahdollista.
<\/p>\n\n\n\n
Glaukooman periytyvyytt\u00e4 ei ole saatu selville. Jo vuosia kansainv\u00e4linen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 Dandie Dinmont Trust on ker\u00e4nnyt rahaa ja avustanut verin\u00e4ytteiden ottamisessa, jotta jatkossa suoritettavien geenitestien avulla saataisiin selvyys perinn\u00f6llisyydest\u00e4. Tulevaisuudessa ehk\u00e4 olisi mahdollista testauttaa jalostukseen suunnitellut koirat ja onnistua n\u00e4in h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n glaukooma rodustamme.
<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusta on tehty USA:ssa ja vuonna 2007 my\u00f6s Suomessa aloitettiin professori Hannes Lohen johdolla dandien geenitutkimus. Vuonna 2007 tutkimusta varten saatiin verin\u00e4ytteit\u00e4 Suomen lis\u00e4ksi Englannista ja Tsekeist\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 tarvitaan, erityisesti yli 10-vuotiaista koirista. Alkuvuonna 2009 saatiin ensimm\u00e4isi\u00e4 alustavia tutkimustuloksia suomalaiselta tutkimusryhm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Glaukooman tutkimus rodussamme jatkuu. Helsingin yliopiston geenitutkimusryhm\u00e4 on julkaissut tutkimuksesta artikkelin. Englannissa on vuonna 2014 alkanut uusi tutkimus geenivirheen l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n
Kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia esiintyy p\u00e4\u00e4asiassa keski-ik\u00e4isill\u00e4 koirilla. Joissakin tapauksissa syyn\u00e4 on autoimmuunitausta. Kilpirauhasen vajaatoiminta heikent\u00e4\u00e4 koiran aineenvaihduntaa, jolloin koirasta tulee passiivinen, viluinen ja lihava. Muita oireita ovat kuiva kiilloton karva, karvanl\u00e4ht\u00f6 ja ihon paksuuntuminen ja tummuminen. Sairaus iskee usein narttuihin.<\/p>\n\n\n\n
Diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kilpirauhashormoonin (tyroksiini) m\u00e4\u00e4r\u00e4 veren seerumista. Vajaatoimintaa voidaan hoitaa tehokkaasti l\u00e4\u00e4kkeell\u00e4 ja sit\u00e4 jatketaan koiran koko loppuel\u00e4m\u00e4n ajan. Tyroksiiniarvoa mitataan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin kontrollein.<\/p>\n\n\n\n
Kun lis\u00e4munuaisen kuorikerros eritt\u00e4\u00e4 liikaa kortisonia on kyseess\u00e4 sairaus nimelt\u00e4 Cushing eli hyperadenokortismi. Syyn\u00e4 voi olla joko lis\u00e4munuaiskuoren tai aivolis\u00e4kkeen kasvain tai jokin muu syy, jonka vuoksi aivolis\u00e4kkeen hormonitoiminta kiihtyy.<\/p>\n\n\n\n
Oireina t\u00e4ss\u00e4 taudissa on runsas juominen, virtsaaminen ja sy\u00f6minen. Vatsa laajenee ja muuttuu p\u00e4\u00e4ryn\u00e4n muotoiseksi. Jalat menett\u00e4v\u00e4t lihaksensa muuttuen tikkujaloiksi. Iho muuttuu ohueksi ja kylm\u00e4ksi ja siin\u00e4 voi olla pieni\u00e4, kalkkiutuneita kyhmyj\u00e4. Karva ohenee, varsinkin kyljist\u00e4 ja rungosta.<\/p>\n\n\n\n
Tauti saadaan selville verikokein ja erityisen lis\u00e4munuaisen toimintatestin avulla. Nyky\u00e4\u00e4n Cushingin tautia hoidetaan yksil\u00f6llisesti sovelletulla annoksella l\u00e4\u00e4kett\u00e4, joka heikent\u00e4\u00e4 lis\u00e4munuaisen toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Lyhytraajainen ja pitk\u00e4selk\u00e4inen koira on tunnetusti yhdistetty heikkoon selk\u00e4\u00e4n ja halvaantumisriskiin. My\u00f6s dandeilla esiintyy v\u00e4lilevyjen tyr\u00e4ytymist\u00e4. Sairastuneita on ollut liev\u00e4st\u00e4 takajalkojen heikkoudesta aina halvaantuneisiin. Koiria on hoidettu lepohoidolla ja jokunen on leikattukin. Valitettavasti joitakin on jouduttu my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n sairauden vuoksi lopettamaan.<\/p>\n\n\n\n
Koiran selk\u00e4 koostuu 7 kaulanikamasta, 13 rintanikamasta ja 3 ristinikamasta sek\u00e4 eri m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 h\u00e4nt\u00e4nikamia. Kahta ensimm\u00e4ist\u00e4 kaulanikamaa lukuun ottamatta koiran selk\u00e4nikamien v\u00e4lill\u00e4 on joustavat v\u00e4lilevyt, niit\u00e4 on siis noin 50. V\u00e4lilevy muodostuu hyytel\u00f6m\u00e4isest\u00e4 sisuksesta ja rustoisesta renkaasta. Selk\u00e4rangan yl\u00e4osa muodostaa selk\u00e4ydinkanavan, jossa sijaitsee selk\u00e4ydin. Se loppuu tavallisesti 7 lannenikaman kohdalla.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4lilevytyr\u00e4n syntyess\u00e4 v\u00e4lilevyn uloin osa repe\u00e4\u00e4 ja keskell\u00e4 oleva hyytel\u00f6m\u00e4inen aines purkautuu selk\u00e4ydinkanavaan. Pullistuman tapahduttua selk\u00e4ydin vaurioituu.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4lilevytyr\u00e4n oireet voivat alkaa v\u00e4hitellen. Koira voi aika ajoin liikkua huonommin tai se ontuu jotain tassua. Raajan liikerata voi muuttua ja se n\u00e4kyy ep\u00e4tavallisena kynsien kulumisena. Rajummissa oireissa koira ei hypp\u00e4\u00e4 sohvalle, on haluton liikkumaan ja seisoo selk\u00e4 k\u00f6yryss\u00e4. Syliin otettaessa saattaa vinkua ja jopa purra. Vatsalihakset voivat olla kovat ja j\u00e4nnittyneet.<\/p>\n\n\n\n
Pahin oire v\u00e4lilevyn tyr\u00e4ytyess\u00e4 on halvaantuminen. Usein ennen halvaantumista koiralla on ollut aiemmin edell\u00e4 mainittuja lievempi\u00e4 oireita. Kaularangan alueella voi my\u00f6s synty\u00e4 v\u00e4lilevyn tyr\u00e4ytyminen. Koira ei voi t\u00e4ll\u00f6in liikuttaa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ja ontuu joko toista tai molempia etujalkojaan.<\/p>\n\n\n\n
Koiran hoito riippuu sairastumisasteesta. Jos koira ei ole halvaantunut riitt\u00e4\u00e4 lepohoito. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 koira pidet\u00e4\u00e4n esim. n\u00e4yttelyh\u00e4kiss\u00e4 noin 4 viikkoa ja se p\u00e4\u00e4see pois h\u00e4kist\u00e4 vain tarpeilleen. Aitaukset on todettu huonommaksi vaihtoehdoksi, sill\u00e4 koira voi hyppi\u00e4 aitausta vasten ja satuttaa itse\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4. Levon tarkoituksena on antaa vauriokohdalle aikaa parantua. Suurin osa koirista paranee, tosin aika voi olla jopa muutaman kuukauden. Usein voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 neurologisia oireita ja uusiutumisriski on aina olemassa.<\/p>\n\n\n\n
Kipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 suositellaan vain kovista kivuista k\u00e4rsiville, sill\u00e4 koira saattaa kivuttomana liikkua ja seurauksena saattaa olla oireiden dramaattinen pahentuminen. Kortisonia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n akuuteissa tapauksissa ja niiss\u00e4kin vaan silloin, kun hoito p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n aloittamaan pian. Lihasj\u00e4nnitykseen annetaan rauhoittavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ja vatsahaavaakin ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Koirallahan on valtava stressi oudossa ja pelottavassa tilanteessa. My\u00f6s muita l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mm. ulostamisen helpottamiseen ja virtsatietulehduksen ennaltaehk\u00e4isyyn.<\/p>\n\n\n\n
Jos koira halvaantuu on tapauskohtaisesti harkittava, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Vaikeissa tapauksissa suositellaan leikkausta ja jossain tapauksissa on parempi, ett\u00e4 koira p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n kivuista lopettamalla armahtavalla piikill\u00e4 sen el\u00e4m\u00e4. Leikkaus ei anna 100-prosenttista takuuta siit\u00e4, ett\u00e4 koirasta tulee samanlainen kuin ennen. Lis\u00e4ksi leikkauksen j\u00e4lkeinen kuntoutus vaatii aikaa, vaivaa ja voimia sek\u00e4 my\u00f6s fyysist\u00e4 kuntoa omistajaltaan. Ilman leikkausta halvaantuneetkin koirat ovat l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 ja levolla sek\u00e4 kuntoutuksella saatu k\u00e4veleviksi. Ihmeit\u00e4 tapahtuu aina!
Tutkimustulokset Tanskasta kertovat, ett\u00e4 kohtuullinen portaissa liikkuminen tekee hyv\u00e4\u00e4 v\u00e4lilevyille. Vaihtelevassa maastossa liikkuminen ja lihavuuden v\u00e4ltt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Sohvalla viihtyv\u00e4 ja lenkkeily\u00e4 kaihtava nuorehko dandie ei ole vaaravy\u00f6hykkeess\u00e4 saada v\u00e4lilevytyr\u00e4\u00e4, jollei sen sel\u00e4ss\u00e4 ole rappeutuneita kohtia.<\/p>\n\n\n\n
Jos oma koira sairastuu olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 kerrottaisiin kasvattajalle.<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti dandiedinmontinterrieri\u00e4 on pidetty terveen\u00e4 rotuna. Yksi syy t\u00e4h\u00e4n lienee rodun harvalukuisuus ja toinen, ett\u00e4 tutkimusta tai kyselyj\u00e4 koirien terveydest\u00e4 ei ole laajamittaisesti toteutettu.DDT ry…<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1594","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1594"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1600,"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1594\/revisions\/1600"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.ddtry.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
teksti: Ulla Kemppainen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"